Laskin ja tietokone
3000 vuotta ennen ajanlaskun alkua muinaiset Babylonialaiset
keksivät helmitaulun. Sillä kyettiin tekemään
perustavanlaatuisia laskutoimituksia yli tuhannen vuoden ajan, kunnes
samaisilla seuduilla osattiin ottaa käyttöön myös
matemaattiset algoritmit. Niiden avulla onnistuttiin ratkaisemaan jo
monimutkaisempiakin yhtälöitä.
Paavi Sylvester II
pohti vuoden 1000 tienoilla näiden algoritmien koneellista
käsittelyä, mutta varsinaisia alkeellisia laskinkojeita ja
-kelloja päästiin kehittämään ja jopa
valmistamaan vasta keskiajan jälkeen 1600-luvulla.
Nykyaikaisen tietotekniikan perustana voidaan ehkäpä
pitää englantilaiseen professori Charles Babbagen vuonna 1835
suunnittelemaa analyyttista tietokonetta ja kreivitär Ada de
Lovelacen siihen suunnittelemia ohjelmistoja. Valitettavasti tuona
aikana ei vielä tunnettu kaikkia sellaisia
materiaaleja, joilla suunnittelutyö olisi saatu toteutettua.
Sata vuotta myöhemmin, toista maailmansotaa edeltäneinä
vuosina tietokonetta kehitti lähes kaikki länsimaat.
Amerikkalainen George R. Stibitz
valmisti ensimmäisen binäärilaskimen (Complex Number Calculator,
myöhemmin Model 1 Relay
Computer), mutta saksalainen insinööri Konrad Zuse hyödynsi Babbagen
ja de Lovelacen ajatuksia parhaiten. Tuona aikana vuonna 1940
valtakunnankansleri Hitler kuitenkin tyrmäsi kehitystyön
ajanhukkana. Vuonna 1943 englantilaiskehitteinen Colossus-laskuri pystyi kuitenkin
purkamaan saksalaisten viestinkoodeja perustuen
binäärilaskentaan. Colossuksella oli merkittävä
vaikutus sodan lopputulokseen.
Samaan aikaan amerikkalaisessa Harvardin yliopistossa kehiteltiin usean
tutkijan voimin tietokonerekistereitä ja vuonna 1944 keksittiin
Babbagen ideaan lisätä kello, jolla kyettiin tahdistamaan
näitä rekistereitä.
Voiton vei kuitenkin engl. John von
Neumannin johtama työryhmä amer. Princetonin
yliopistossa - he oppivat ohjelmoimaan tietokonetta. Työtä
vauhditti yksityinen Computing Tabulating Recording Companyn (vuodesta
1957 IBM) pääjohtaja T. J.
Watson ja vuonna 1948 päivänvalon näki IBM SSEC
(Selective Sequence Calculator).
Toisaalta, ensimmäinen kaupallinen tietokone oli Remington-Randin Univac 1, joka myytiin USA:n
valtiolle vuonna 1951.
Tästä eteenpäin kehitys kulki hurjaa vauhtia:
bittijärjestelmän ymmärtämisen myötä
osattiin kehittää ohjelmointi (Wilkes, 1951), tietokanta (RCA,
1952), käyttöjärjestelmä (Amdahl, 1954) ja lopulta
CAD-suunnittelu (tietokoneavusteinen suunnittelu), jonka kehitti USA:n
ilmavoimat vuonna 1960.
Tietokoneiden ja ohjelmistojen kehittäjänä USA ja
Eurooppa olivat edellä, mutta 50-luvun lopulla myös Japani
alkoi kehittää tietojärjestelmiä. OKI Electric Co.
toi markkinoille vuonna 1959 OPC1
-tietokoneen.
|
Plimpton-helmitaulu Babyloniasta noin vuodelta 1800 eaa.
Complex Number Calculator vuodelta 1939.
IBM SSEC täytti suuren tilan vuonna 1948.
CADin avulla saatiin suunniteltua esim. autoja jo 60-luvulla.
|
